Vastine Voima-lehden "Hyvän mielen homohypetys ei riitä" -kirjoitukseen

Voima-lehti julkaisi 14.9. verkkosivuillaan kirjoituksen "Hyvän mielen homohypetys ei riitä". Minusta kirjoituksen luettuaan on selvää, miksi meillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema ei ole nykyistä parempi. Tähän asti on päästy siitä huolimatta, että kehitystä jarruttavilla on kirjoituksessa mainittuja asenteita.

Kirjoituksessa esimerkiksi vähätellään niiden yritysten toimintaa, jotka ovat pride-tapahtumien aikaan ottaneet sateenkaarisymbolin mainontaansa. Kirjoittajan mukaan etenkin tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astumisen jälkeen tällaisessa ei ole enää mitään "rohkeaa". Kirjoittajan mielestä sateenkaariliputus tuntuu "identiteetillämme ratsastamiselta" – rahan vuoksi. Voima-lehdessä julkaistu kirjoitus oli vastenmielinen purkaus, suorastaan malliesimerkki siitä, miten rakennetaan raja-aitoja ja barrikaadeja. Vaikka pitäisi rakentaa siltoja ja yhteistyötä.

Linkki Voima-lehden kirjoitukseen: http://voima.fi/artikkeli/2017/hyvan-mielen-homohypetys-riita/ 

Minulla olisi ollut kommentti Voima-lehdessä julkaistuun juttuun. Kirjoitin sen aamulla 18.9., mutta vuorokauden kuluessa se ei ole tullut julki. Kommenttini on mielestäni asiallinen, mutta kriittinen. Koska asia on minusta tärkeä, päädyin julkaisemaan sen näine tarvittavine saatesanoineen tämän kirjoituksen lopussa.

Itse pidän tällä hetkellä suorastaan parempana vaihtoehtona sitä, että yritykset nostavat hlbtiq+ vähemmistöjä esiin sateenkaariliputuksineen omin voimin. Hlbtiq+ -järjestötoimintaan (ml. pride-järjestäjiin) on pesiytynyt niin vankka feministis- ja punavihertaustainen klikki, että hlbtiq+ -kansalaistoiminta ei edusta enää puhtaasti ja kattavasti koko hlbtiq+ -vähemmistökenttää.

Minusta tilanne näyttäytyy sellaisena, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa edistävässä kansalaistoiminnassa valtaan on noussut tietty klikki aatteellis-poliittiselta kartalta – ja tuolla klikillä ei ole minkäänlaista halua kurotella klikkinsä – tai kuplansa – ulkopuolelle. Vaikka kaikenlaiset mielipiteet ja näkemykset toivotetaan korulauseissa tervetulleiksi, on todellisuus toinen: yksityisajattelulle ja varsinkaan kyseenalaistamiselle ei tahdo olla tilaa. Olen kuullut joidenkin suorastaan uupuneen nykyisissä hlbtiq+ -järjestöympyröissä, koska joutuvat jatkuvasti uuvuttavasti puolustuskannalle nykyistä "klikkiä" vastaan. Sivusin aihepiiriä runsas viikko sitten julkaistussa Kenelle pride kuuluu? -kirjoituksessani ( http://ranneliike.net/teema/kenelle-pride-kuuluu?aid=13255 ).

Ongelman ydin on siinä, että kaikenlaiset hlbtiq+ -vähemmistöihin liittymättömät ryhmäkuntaiset ihanteet rakentavat vahingollisia kynnyksiä osallistumiselle yhdenvertaisuuden edistämiseen, sillä kaikki yhdenvertaisuutta tukevat eivät halua sitoutua hlbtiq+ -järjestöympyröissä kaupanpäällisenä "tarjottuihin" ihanteisiin tai aatteisiin. Mikäli ryhmäkuntaisia ihanteita pakkosyötetään priden ja muun järjestötoiminnan yhteydessä, kääntävät omiin elämänmahdollisuuksiinsa tyytyväiset selkänsä prideille ja muulle yhdenvertaisuutta edistävälle toiminnalle ensimmäisenä. Sen jälkeen seuraavat tyytymättömätkin, jos vallan saavat aiheet, joihin he eivät usko. 

Tällaisen hlbtiq+ -aktivismin klikkiytymisen seurauksena kärsijöinä ovat vähemmistöjen heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, esimerkiksi transsukupuoliset.

Tuen hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuutta

Jotta en saisi hlbtiq+ -vähemmistöihin kohdistuvista (kuvitelluista) asenteistani osakseni someraivoa tai muita rankaisutoimia, niin totean: 1) kannatan, että translaki uudistetaan sellaiseksi, että yksilöllä on lähtökohtainen oikeus määritellä oma juridinen sukupuoli, eikä juridisen sukupuoen korjaamisen edellytyksenä pidä olla steriliteetti, 2) äitiyslaki-kansalaisaloite on vietävä maaliin, 3) kannatan peruskoulujen opetussuunnitelmaan tuotua kokonaisvaltaista sukupuolisuuden ja perhemallien moninaisuuden esilläpitoa kaikessa kouluopetuksessa, 4) kannatan naisille ja miehille yhtäläisiä oikeuksia/velvollisuuksia ja 5) ylipäätään kannatan kaikkia toimia, jotka syrjinnän ja perusteettomien rajoitusten poistamisen näkökulmasta antavat ihmisille lisää tilaa elää täysipainoista elämää sellaisena kuin on.

Kommentti Voima-julkaisun artikkeliin (muuten alkuperäisessä muodossa, mutta kirjoittajan nimen asemesta käytetty viittausta "kirjoittajaan")

Kirjoitus oli sävyltään raja-aitoja rakentava. Sääli, sillä juuri sitä ei nyt tarvittaisi. Tällainen toiminta on kuitenkin harmittavan yleistä, kun pridea ja hlbtiq+ -aihetta läänitetään itselle eräiten poliittisten aatesuuntien parissa. Läänittämisen asemesta tarvittaisiin kaikki aatteelliset ja poliittiset nautinta-alueet ylittävää kurottelua ja yhteistyötä.

Kirjoittaja näyttää myös tarraavan juuri siihen, mistä Turku Priden yhteydessäkin itse asiassa näitä karnevaalihalukkaita moitittiin; avioliittolakiuudistuksen hyväksymisen murtuneeseen hyväksynnän patoon. Translakiuudistus, äitiyslaki ja asenteiden muuttaminen on vielä konkreettisesti kesken. 

Kirjoittajan vihainen ja syyllistävä retoriikka vetää mattoa alta siltä työltä, joka oikeasti jouduttaisi translain uudistamista.

Trans-aihepiirin normalisoinnista on karvas kokemus jo Lidl-kauppaketjulla. Ammattiloukkaantujat huolehtivat tehokkaasti siitä, että trans-aihepiiriä ei kukaan uskalla nostaa esiin someraivon pelossa ( https://ranneliike.net/teema/veiko-some-raivo-mahdollisuuden-edistaa-hlb… ).

Ja mitä tulee rahan antamiseen: antakaa pride-organisaatiot sitten vuorostanne rahaa antaville yrityksille kunnolla mielekästä näkyvyyttä tapahtumassa. Olen läheltä seurannut vuosituhannen alusta asti asiaa, ja nähnyt, että raha kelpaisi – mutta vastineeksi suostuttaisiin antamaan vain marginaalista näkyvyyttä. Minä toivon, että jokainen yritys lähtee mukaan prideen, ja että pride-järjestäjät antavat rahaa antavalle vastineetta. 

samimollgren
Sitoutumaton Helsinki

Helsinkiläinen, näköjään jo keski-ikäinen, tilanteen mukaan konservatiivinen tai liberaali homo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu