Vastine Voima-lehden "Hyvän mielen homohypetys ei riitä" -kirjoitukseen
Voima-lehti julkaisi 14.9. verkkosivuillaan kirjoituksen "Hyvän mielen homohypetys ei riitä". Minusta kirjoituksen luettuaan on selvää, miksi meillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema ei ole nykyistä parempi. Tähän asti on päästy siitä huolimatta, että kehitystä jarruttavilla on kirjoituksessa mainittuja asenteita.
Kirjoituksessa esimerkiksi vähätellään niiden yritysten toimintaa, jotka ovat pride-tapahtumien aikaan ottaneet sateenkaarisymbolin mainontaansa. Kirjoittajan mukaan etenkin tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astumisen jälkeen tällaisessa ei ole enää mitään "rohkeaa". Kirjoittajan mielestä sateenkaariliputus tuntuu "identiteetillämme ratsastamiselta" – rahan vuoksi. Voima-lehdessä julkaistu kirjoitus oli vastenmielinen purkaus, suorastaan malliesimerkki siitä, miten rakennetaan raja-aitoja ja barrikaadeja. Vaikka pitäisi rakentaa siltoja ja yhteistyötä.
Linkki Voima-lehden kirjoitukseen: http://voima.fi/artikkeli/2017/hyvan-mielen-homohypetys-riita/
Minulla olisi ollut kommentti Voima-lehdessä julkaistuun juttuun. Kirjoitin sen aamulla 18.9., mutta vuorokauden kuluessa se ei ole tullut julki. Kommenttini on mielestäni asiallinen, mutta kriittinen. Koska asia on minusta tärkeä, päädyin julkaisemaan sen näine tarvittavine saatesanoineen tämän kirjoituksen lopussa.
Itse pidän tällä hetkellä suorastaan parempana vaihtoehtona sitä, että yritykset nostavat hlbtiq+ vähemmistöjä esiin sateenkaariliputuksineen omin voimin. Hlbtiq+ -järjestötoimintaan (ml. pride-järjestäjiin) on pesiytynyt niin vankka feministis- ja punavihertaustainen klikki, että hlbtiq+ -kansalaistoiminta ei edusta enää puhtaasti ja kattavasti koko hlbtiq+ -vähemmistökenttää.
Minusta tilanne näyttäytyy sellaisena, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa edistävässä kansalaistoiminnassa valtaan on noussut tietty klikki aatteellis-poliittiselta kartalta – ja tuolla klikillä ei ole minkäänlaista halua kurotella klikkinsä – tai kuplansa – ulkopuolelle. Vaikka kaikenlaiset mielipiteet ja näkemykset toivotetaan korulauseissa tervetulleiksi, on todellisuus toinen: yksityisajattelulle ja varsinkaan kyseenalaistamiselle ei tahdo olla tilaa. Olen kuullut joidenkin suorastaan uupuneen nykyisissä hlbtiq+ -järjestöympyröissä, koska joutuvat jatkuvasti uuvuttavasti puolustuskannalle nykyistä "klikkiä" vastaan. Sivusin aihepiiriä runsas viikko sitten julkaistussa Kenelle pride kuuluu? -kirjoituksessani ( http://ranneliike.net/teema/kenelle-pride-kuuluu?aid=13255 ).
Ongelman ydin on siinä, että kaikenlaiset hlbtiq+ -vähemmistöihin liittymättömät ryhmäkuntaiset ihanteet rakentavat vahingollisia kynnyksiä osallistumiselle yhdenvertaisuuden edistämiseen, sillä kaikki yhdenvertaisuutta tukevat eivät halua sitoutua hlbtiq+ -järjestöympyröissä kaupanpäällisenä "tarjottuihin" ihanteisiin tai aatteisiin. Mikäli ryhmäkuntaisia ihanteita pakkosyötetään priden ja muun järjestötoiminnan yhteydessä, kääntävät omiin elämänmahdollisuuksiinsa tyytyväiset selkänsä prideille ja muulle yhdenvertaisuutta edistävälle toiminnalle ensimmäisenä. Sen jälkeen seuraavat tyytymättömätkin, jos vallan saavat aiheet, joihin he eivät usko.
Tällaisen hlbtiq+ -aktivismin klikkiytymisen seurauksena kärsijöinä ovat vähemmistöjen heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, esimerkiksi transsukupuoliset.
Tuen hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuutta
Jotta en saisi hlbtiq+ -vähemmistöihin kohdistuvista (kuvitelluista) asenteistani osakseni someraivoa tai muita rankaisutoimia, niin totean: 1) kannatan, että translaki uudistetaan sellaiseksi, että yksilöllä on lähtökohtainen oikeus määritellä oma juridinen sukupuoli, eikä juridisen sukupuoen korjaamisen edellytyksenä pidä olla steriliteetti, 2) äitiyslaki-kansalaisaloite on vietävä maaliin, 3) kannatan peruskoulujen opetussuunnitelmaan tuotua kokonaisvaltaista sukupuolisuuden ja perhemallien moninaisuuden esilläpitoa kaikessa kouluopetuksessa, 4) kannatan naisille ja miehille yhtäläisiä oikeuksia/velvollisuuksia ja 5) ylipäätään kannatan kaikkia toimia, jotka syrjinnän ja perusteettomien rajoitusten poistamisen näkökulmasta antavat ihmisille lisää tilaa elää täysipainoista elämää sellaisena kuin on.
Kommentti Voima-julkaisun artikkeliin (muuten alkuperäisessä muodossa, mutta kirjoittajan nimen asemesta käytetty viittausta "kirjoittajaan")
Kirjoitus oli sävyltään raja-aitoja rakentava. Sääli, sillä juuri sitä ei nyt tarvittaisi. Tällainen toiminta on kuitenkin harmittavan yleistä, kun pridea ja hlbtiq+ -aihetta läänitetään itselle eräiten poliittisten aatesuuntien parissa. Läänittämisen asemesta tarvittaisiin kaikki aatteelliset ja poliittiset nautinta-alueet ylittävää kurottelua ja yhteistyötä.
Kirjoittaja näyttää myös tarraavan juuri siihen, mistä Turku Priden yhteydessäkin itse asiassa näitä karnevaalihalukkaita moitittiin; avioliittolakiuudistuksen hyväksymisen murtuneeseen hyväksynnän patoon. Translakiuudistus, äitiyslaki ja asenteiden muuttaminen on vielä konkreettisesti kesken.
Kirjoittajan vihainen ja syyllistävä retoriikka vetää mattoa alta siltä työltä, joka oikeasti jouduttaisi translain uudistamista.
Trans-aihepiirin normalisoinnista on karvas kokemus jo Lidl-kauppaketjulla. Ammattiloukkaantujat huolehtivat tehokkaasti siitä, että trans-aihepiiriä ei kukaan uskalla nostaa esiin someraivon pelossa ( https://ranneliike.net/teema/veiko-some-raivo-mahdollisuuden-edistaa-hlb… ).
Ja mitä tulee rahan antamiseen: antakaa pride-organisaatiot sitten vuorostanne rahaa antaville yrityksille kunnolla mielekästä näkyvyyttä tapahtumassa. Olen läheltä seurannut vuosituhannen alusta asti asiaa, ja nähnyt, että raha kelpaisi – mutta vastineeksi suostuttaisiin antamaan vain marginaalista näkyvyyttä. Minä toivon, että jokainen yritys lähtee mukaan prideen, ja että pride-järjestäjät antavat rahaa antavalle vastineetta.
”4) kannatan naisille ja miehille yhtäläisiä oikeuksia/velvollisuuksia”
Kannatatko muuten sukupuolikiintiöitä? Jos kannatat, niin ovatko ne mies-nais kiintiöitä vai kaikkien 30+ sukupuolen kiintiöitä?
Ilmoita asiaton viesti
En näe sukupuolikiintiöitä kategorisesti pahana. Varsinkin julkishallinnon alaisissa toiminnoissa kiintiöt voivat olla joskus perusteltua. Ei ehkä pakollinen ”puolet ja puolet”, mutta jotain neljänneksen tai viidenneks nurkilla, ehkä. Kiintiöt toimivat (niiden pitäisi toimia) tietysti molempiin suuntiin. Toki vaikkapa selkeissä asiantuntijatehtävissä sukupuolikiintiöt eivät saisi käydä asiantuntijuuden yli, jos perusteita kiintiölle ei itse asian vuoksi ole. Yleinen tasa-arvo ei ole tällainen peruste. Joissain tehtävissä taas on perusteltua, että edustus erilaisista taustoista on mahdollisimman laaja – jolloin voi ajatella ihan muita kiintiöiden perusteita kuin sukupuoliperusteita, vaikkapa erilaisia vähemmistöryhmiä. Näissä pitäisi aina mennä asia edellä, ei sinänsä tehtävään otettavien tasa-arvon vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
”En näe sukupuolikiintiöitä kategorisesti pahana.”
Itse näen. Se on ihmisten asettamista eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella.
Sinulta jäi myös vastaamatta, että kannattaisitko kiintiöitä, jossa otetaan huomioon kaikki reippaat 30 sukupuolta?
Ilmoita asiaton viesti
Jos traslaki menee läpi, on kiintiöt kiertävissä muuttamalla omaa sukupuolta.
Itse aion ottaa naispaikkoja itselleni.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tuo on karrikoidusti esitetty, olet asiassa oikeassa. On täysin mahdotonta loogisesti perustella kiintiöimistä perusteella, joka on yksilön itse mielensä mukaan määriteltävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Meillähän on jo voimassa oleva translaki – julkisuudessakin esillä olevan translain uudistamisen tarkoituksena on ainoastaan väljentää lakiin kirjattuja juridisen sukupuolimerkinnän muuttamisen edellytyksiä.
Suomessa ainoat lakisääteiset sukupuolikiintiöt koskevat valmistelevia toimielimiä, joten edun hakeminen muuttamalla oma sukupuolimerkintänsä väestötietojärjestelmään naiseksi on melko lailla kuvitteellista…
Ilmoita asiaton viesti
#7: On itse asiassa mahdotonta perustella koherentisti, miksi missään asiassa pitäisi pyrkiä väestöosuuden mukaiseen edustukseen. Poikkeuksena tälle ovat ehkä jotkin etnisesti hajanaiset valtiot, joiden kansanedustuslaitoksissa eri etnisyydet on kiintiöity pragmaattisista syistä (=rauhan ylläpito).
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulta oikeastaan mielestäni jäänyt vastaamatta. En kuitenkaan ilmaissut mitään ehdotonta – kuten en kiintiöiden kannattamisen/vastustamisen suhteen yleisestikään. En erityisesti kannata kiintiöitä, mutta en kategorisesti vastustakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ovat kaupanpäälle tarjotut aatteet ja ihanteet?
Feminismiä? Veganismia? Puna-viherhypeä?
Ilmoita asiaton viesti
Olkoot nuo vaikka esimerkkinä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten oikein tunnistat, ongelma on intersektionaalisuus, joka on sekä älyllisesti että käytännön tasolla täysin kestämätön positio.
Et kuitenkaan tunnista, että tämä intersektionaalisuuden ongelma ei koske pelkästään seksuaalisuudelle vieraita elementtejä — kuten feminismi, black lives matter, multikulturalismi, palestiinalaisasia, laittomien maahanmuuttajien piilottelu jne. — vaan myös seksuaalisuuden yläkategoriaan kuuluvia asioita.
Tästä selkein esimerkki on transseksuaalisuus, joka on täysin kiistatta psyykkinen sairaus siinä, missä esimerkiksi homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus eivät ole. Trans-asian luonnollisia kumppaneita olisivat muiden psykiatristen sairauksien potilasjärjestöt, ei esimerkiksi homoseksuaalisten järjestöt.
Listastasi, 5) toteutuu jo, 4) ei ole käytännössä mahdollista eikä mielekäs sukupuolien biologisesti määräytyvän erilaisuuden vuoksi, 3) on orwellilaista indoktrinaatiota, jota pitää vastustaa kaikissa muodoissaan, 2) on nähdäkseni järkevä uudistus ja 1) on vailla perustetta olevaa psyykkisen sairauden normalisointia.
Ilmoita asiaton viesti
Kohta 5) toteutuu melko pitkälti lainsäädännön tasolla, mutta varsinkin käytännöissä ja asenteissa on yhä korjattavaa, 4) en näe sukupuolisen olemassaolon ja oikeuksien/velvollisuuksien yhdenvertaisuuden välillä ristiriitaa, joka tekisi yhtäläisten oikeuksien/velvollisuuksien tavoittamisen mahdottomaksi, 3) ei moninaisuuden esilläpitämisessä ole mitään Orwellilaista (Orwellilaisuus näyttää olevan nyt nousussa vuoden muotisanojen kärkikahinoihin), 2) juu järkevää on, 1) ,inä en ota kantaa siihen, onko transsukupuolisuudessa kyse sairaudesta taikka ei, mutta jos esitetynlaisella translakiuudistuksella pystytään parantamaan transsukupuolisten henkilöiden hyvinvointia, niin uudistus on perusteltu.
Transseksuaalisuus-termin asemesta olisi parempi puhua transsukupuolisuudesta. Jälkipuolisko ”-seksuaalisuus” on vakiintunut viittaamaan seksuaalisen mielenkiinnon kohdistumiseen – ja se ei liity suoranaisesti ”transsukupuolisuus”-ilmiöön.
Ilmoita asiaton viesti
5) Mitä ongelmaa käytännöissä sitten on? Kuinka laaja tällainen ongelma on? ”Asenteiden korjaaminen” taasen on jälleen vastenmielistä indoktrinaatiota ja manipulaatiota. Esimerkiksi, en katso, että tässä maassa on sellaista ajattelijaa tai muu taho, jota kunnioittaisin niin paljon, että katsoisin tällaisen tahon yritykset kertoa, mitä minun asenteeni ovat tai pitäisi olla yhtään minkään arvoiseksi.
4) Lisääntyminen ja siihen liittyvät asiat hoituvat ja pitää hoitua lajityypillisellä tavalla, sotiminen samoin. Työelämän populaatiotason sukupuolittuneisuus seuraa biologisesti määräytyvistä taipumuksista, missä ei ole mitään vikaa tai muutettavaa, jne. Naiset elävät keskimäärin pidempään, mikä samoin tuskin tulee muuttumaan ilman jotain teknologista mullistusta.
3) Jos kyse on pelkästä tasapainoisesta informoimisesta, mikäs siinä. Tämä informaatio voidaan antaa yhden oppitunnin aikana, ei kummoinen uhraus peruskoulun opetussuunnitelmassa. Jos kyseessä on moraalisaarna ja asennekasvatus, kyse on juurikin indoktrinaatiosta ja manipulaatiosta.
1) Sairaan hyvinvointia parannetaan hoitamalla sairautta, ei normalisoimalla tätä muuttamalla muuta yhteiskuntaa. Lisäksi pitäisi ensin osoittaa, että jokin toimenpide tosiaan lisää hyvinvointia jollain mitattavalla ja toistettavalla tavalla.
Huomiostasi ”seksuaalisuus”-sanan käytöstä olen samaa mieltä. Hltb-liikkeen sisällä on nykyään tosiaan kaksi toisistaan eroavaa kategoriaa, eli seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta koskevat ryhmät.
Ilmoita asiaton viesti
5) Itse lähestyisin asiaa tiedon jakamisen kautta. Useimmiten käytäntöihin ja asenteisiin liittyvät ongelmat liittyvät tietämättömyyteen ja esimerkiksi siitä johtuviin pelkoihin. Asenteiden korjaaminen on oikeastaan sama asia kuin tiedon lisääminen. Ei siis niin, että joku mahtihemmo määräisi, että nyt toimitaan niin tai näin. Ja missä ongelma on ja kuinka laaja? Erityisesti nuoret kohtaavat (erityisesti kaveri- ja perhepiirissä vaikkapa kaapistatulon suhteen) ongemia. Ongelman laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta erilaiset selvitykset kerta toisensa jälkeen viittaavat siihen, että asenteisiin liittyvä ongelma on huomattava.
4) Meillä lienee erilainen käsitys siitä, mitä yhdenvertaisuus on. Biologinen lisääntyminen ei minusta ole sukupuoleen liittyvä yhdenvertaisuuskysymys lainkaan. Työelämässä en näe eri alojen suurempaa tai pienempää sukupuolittumista sinänsä yhdenvertaisuuskysymyksenä. Sen sijaan, jos on selvästi havaittavissa, että jollain alalla samanlaisista töistä maksetaan yhtä hyvin pärjääville selvästi sukupuoleen liittyen eri suuruista palkkaa, on hyvä ottaa asia suurennuslasin alle.
3) Minusta kyse ei ole ”informoimisesta” vaan todellisuuden tuomisesta tarinoihin ja vaikkapa oppikirjakuvituksiin. Opetuksessa perheen kautta ”oikeaan elämään” kiinnittyvien esimerkkitehtävien ei tarvitse aina olla hetero-oletuksisessa ”Matti ja Maija kaksine lapsineen ja koirineen” -kehyksessä. Oikeaan elämään kiinnyttyminen tehtävissä taas on ihan perusteltua, koska se lisää konkretian tuntua ja helpottaa oppimista.
1) Ei yhteiskunta muutu, jos transsukupuoliselle annetaan tilaa ja mahdollisuuksia löytää paikkansa ”lokerikossa”. Näyttöä ymmärtääkseni on olemassa siitä, että ehdotetussa translain uudistuksessa esitetyt muutokset lisäisivät transsukupuolisten yksilöiden hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
Transsukupuolisuus vain ei ole psykiatrinen sairaus l. psykoosi ja muutenkin terveydenhuollossa on yleistymässä Maailman lääkäriliiton laatiman kannanoton mukainen suhtautuminen transihmisiin :
https://www.wma.net/policies-post/wma-statement-on…
”Although being transgender does not in itself imply any mental impairment, transgender people may require counseling to help them understand their gender and to address the complex social and relational issues that are affected by it.”
Ilmoita asiaton viesti
Psykoosi on vaikeasteisin psykiatrinen häiriö, eli likimainkaan kaikki mielenterveyden häiriöt eivät ole psykoositasoisia. Kyseinen tila on ansaitusti psykiatrisessa diagnoosiluokituksessa.
Jos kyseessä ei olisi sairaus, sitten terveydenhuoltojärjestelmälläkään ei pitäisi olla osaa eikä arpaa asiassa. Linkkaamasi lobbauksen tulos on järjetön, eli itse sairaus nimetään ei-sairaudeksi, mutta sitten tämän ympärille tehdään hoidettavia diagnooseja. Tällainen positio on ideologinen, ei tieteellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Terveydenhuoltojärjestelmällä on osaa ja arpaa monissakin sellaisissa asioissa, joissa ei kyse ole sairaudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sairauksien ehkäisy on sekin loogisesti sidoksissa sairauksien olemassaoloon.
Julkinen terveydenhuolto ei kyllä leikkaa tai lääkitse kuin sairauksia lukuunottamatta raskaudenehkäisyä.
Ilmoita asiaton viesti
Raskauskaan ei ole sairaudentila, mutta terveydenhuollossa on silti raskaana olevia varten rakennettu kattava neuvolajärjestelmä ja raskauden aikaisia komplikaatioitakin hoidetaan suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä ihan vain raskauteen liittyvinä haitallisina kylkiäisinä 🙂
Transidentiteetti itsessään ei siis ole sairaus tai mielenterveyden häiriötila, mutta siihen voi liittyä eri asteisia psykologisia tai kehollisia lääketieteellisin menetelmin korjattavia ongelmia kuten raskaana olevilla joskus liittyy …
Tautiluokitus muuttuu aika ajoin tarkemmaksi :
http://apps.who.int/classifications/icd11/browse/f…
Ilmoita asiaton viesti
Terveydenhuollon piirissä tosiaan jo ymmärretään se, millä tavoin transihmisten terveyttä ylläpidetään 🙂
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/meilahden…
”Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sukupuoli-identiteettiä. Korjaushoitojen edellytyksenä on, että kyseessä on transseksuaalisuuden F64.0 kriteerit täyttävä, pysyvä sukupuoli-identiteetti eikä psykiatrinen häiriö tai tilapäinen ajatus sukupuolen muuttamisesta. Yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa arvioidaan myös voimavaroja selviytyä hoitoprosessista.”
Käytännössä ongelmaksi on muodostumassa transtutkimuksiin hakeutuvien lisääntyvä määrä, joten sukupuoli-identiteetin tutkimukseen erikoistuneesta poliklinikkatoiminnasta tulisi rakentaa valtakunnallisesti kattavampi sekä myös vähemmän kehonmuokkausta tarvitsevat asiakkaat huomioivempi. Kaikki transsukupuolisetkaan kun eivät tarvitse radikaalia kirurgiaa kehodysforiaa lieventämään puhumattakaan muunsukupuolisista,,,
Ilmoita asiaton viesti
1) Kaikki F-diagnoosit ovat psykiatrisia häiriöitä. Tuosta puuttuu sana ”muu”. Ja kyllä, tiedän kirjoitustensa perusteella, että HUS:n kyseisellä klinikalla on töissä ideologeja, jotka mm. syöttäisivät hormonireseptoriblokkereita alaikäisille toteuttaakseen ideologisesti vinksahtanutta maailmankuvaansa.
2) Neuvolatoiminta on sairauden varhaista toteamista ja ennaltaehkäisyä varten, ei yleisen hyvinvoinnin tai sosiaalisen mukavuuden vuoksi.
3) Raskauteen aikana interventiot perustuvat sairauteen tai tämän riskiin, eli ajattelu on siinäkin sairauslähtöistä.
4) Vapaan markkinatalouden nimissä täysikäiset ihmiset ovat toki puolestani vapaita tekemään keholleen, mitä parhaaksi näkevät, mutta omilla rahoillaan. Raja kulkee tässäkin sairauden perusteella, eli terveen rakenteen mujokkaamisen pitää joutua maksamaan itse, sairaan rakenteen korjaamiseen voi odottaa saavansa muiden (yhteiskunnan) apua. Transsukupuolisuudessa sairas rakenne on objektiivisesti mitattuna mielessä, ei esim. rintarauhasissa tai sukupuolielimissä.
Ilmoita asiaton viesti
Objektiivisesti mitattuna asia ei Niko tietenkään ole siten kuin esität. Ajattelussaan on hyvä miettiä pidemmälle kuin omasta mielestä loppuun asti.
Aivot ovat rakenne siinä missä rintarauhaset ja sukupuolielinkin. Kokemus sukupuolisuudesta taas ”sijaitsee” aivoissa. Meillä ei tällä hetkellä ole vielä täysin kirkasta kuvaa siitä, mikä on sukupuolen kokemuksen kaikkinainen olemus – yhtäläisesti on hämärän peitossa seksuaalisen suuntautuneisuuden kokemuksen olemus.
Ilmoita asiaton viesti
#28: Tarkoitin tietenkin, että objektiivisesti mitattuna otsakkeen ”korjaus” puitteissa mutiloitavissa sukupuolielimissä, rintarauhasissa jne. ei ole mitään vikaa, vaan ne ovat täysin fysiologisia. Tämä on täysin kiistaton asia. Eli sairaus on muualla, tässä tapauksessa mielessä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ei niissä varmaan ole mitään vikaa. Jostain syystä kuitenkin katsot ilmeisesti ”pienimmän riesan tienä” merkityksellisemmäksi ajatuksen siitä, että mielessä sitten olisi jotain vikaa.
Yhtäläisesti voi kuitenkin olla niin, että vikaa ei ole sen paremmin mielessäkään; nuo kaksi fysiologis-taustaista asiaa vain joillakin ovat ristiriidassa keskenään.
Tiettävästi kokemusta omasta sukupuolestaan ei voi tahtomalla tai ”hoidoilla” muuttaa. Esimerkiksi eheytyspuoskarointi on todettu toimimattomaksi ja vahingolliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos missään ei ole mitään vikaa, sitten ei tietenkään pidä tehdä mitään erityisesti terveydenhuollon piirissä, eikö.
On henkilöitä, jotka kuvittelevat olevansa esimerkiksi kissa. Tai jokin toinen henkilö, esimerkiksi Jeesus tai Urho Kekkonen. Nämä tilanteet ovat todellisuuden kannalta täysin analogisia sen kanssa, että fyysisesti mies kuvittelee olevansa nainen tai toisin päin. Mikään näistä tiloista ei selvästikään ole fysiologinen, vaan patologinen.
Ilmoita asiaton viesti
Vika (tai paremminkin ongelma) on lähinnä siinä ristiriidassa, eikö.
Transsukupuolisuus toistuu tietyssä prosentissa ihmisiä jokseenkin samanlaisesti, ilmiö liittyy ihmisen kahden tyypillisen fenotyypin väliseen ristiriitaan ja transsukupuolisen henkilön sukupuoleen liittyvä kokemus on pysyvä.
Siksipä on perusteltua ajatella, että ilmiö on luonnonvaihteluun liittyvä fysiologinen asia. Analogia transsukupuolisuuden ja joksikin eläimeksi itsensä luulemisen välillä olisi parhaimmillaankin ohut.
Ilmoita asiaton viesti
Koska transsukupuolisuus toistuu useissa ihmisissä jokseenkin samanlaisena ”pakettina”, voidaan päätellä jotain sen suuntaista, että ollaan vähintäänkin kohtuullisen objektiivisen todellisuuden vyöhykkeellä, vaikka ulkopuolinen ei asiaa osaa havaitakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vai tosiaan niin?
Ilmoita asiaton viesti
Voitko, Ilkka Janhunen, esitellä henkilön, jolla on pysyvä tunne siitä, että hän on helikopteri ja pyrkii muuttamaan kehoaan siihen suuntaan ja kyseinen henkilö EI sairasta psykoosia tai vastaavaa mielisairautta?
Jos kysymys on vain olettamuksestasi, saisinko pyytää lopettamaan sen esittämisen transsukupuolisuudesta puhuttaessa, koska se on loukkaava.
Kehottaisin myös lukemaan tästä ketjusta vielä Sami Mollgrenin ja Juho Antikaisen kommentit, sillä niissä on vastaukset sinulle epäselviin asioihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Punaviher”-katsannossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt nähdään yhtenä luokkayhteiskunnan sorretuista osapuolista, joten on sinänsä luontevaa, että intersektionaalisessa aktivismissa korostuu vasemmistolainen arvomaailma.
No, itselleni tuo ei ole ongelma, koska olen vasemmistolainen ja ymmärrän hyvin luokkayhteiskunnan sorto- ja valtarakenteiden haitallisuudet 🙂
Olen myös realisti. Esimerkiksi täällä Puheenvuoroissa olen tottunut siihen, että hlbtiq-ihmisten oikeuksien toteutumista edistetään tehokkaimmin puoluepoliittiset ja ideologiset rajat ylittävästi yleiseen ihmisoikeuspolitiikkaan nojautuen – melkein voisin väittää, että tilastollisesti suurin osa US:n Puheenvuoroissa kirjoitetuista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksien toteutumista puoltavista blogiteksteistä on lähtöisin kokoomukselaisen tai muuten oikeistolaista katsantokantaa edustavan kirjoittajan näppäimistöltä…
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ajatus sorretuista ja sortavista luokista on yksi vasemmiston tunnusmerkeistä. Itse en ajattele asioita tuollaisen luokka-asetelman kautta. Hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaiseen asemaan liittyvät kysymykset ovat minun silmissäni asioita, jotka pitää hoitaa kuntoon. En näe epäkohtia ”sortona”, vaan asioina, jotka on mahdollista saada hoidettua kuntoon lisäämällä ihmisten ymmärrystä aihepiiristä.
Ylipäänsä minusta on tietenkin hienoa, että vasemmistossa (johon jossain mitassa voi lukea vihreätkin) ollaan aktiivisia hlbtiq+ -aihepiirin suhteen – monissa yhteyksissä aloitteellisia.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman edistämiseen tähtäävä retoriikka lienee ”aina” ollut hienoisen vasemmistolaishenkistä, mutta sulatettavissa määrin. Viime vuosina hlbtiq+ -aihepiiriin liittyvä näkyvä aktivismi on kuitenkin saanut sellaisen kytkyn poliittis-aatteellisesti tietyllä tavalla sitoutuneisiin ryhmittymiin ja näiden ihanteisiin, että joillekin hlbtiq+ -myönteisille, mutta eri tavoin ajatteleviin yhteiskunnallisesti aktiivisille pala on käynyt liian isoksi purtavaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hlbtiq-aktivismi vertautuu hyvin feminismiin – molemmilla on yhtenäisenä tavoitteena nostaa alisteisen ryhmän yhteiskunnallista asemaa ja molemmissa on useita sisäisiä intressiryhmiään, joiden kesken on kilpailua oikeudesta määritellä koko ryhmän edunvalvonnan linjaukset ja joiden tavoitteet voivat olla jopa keskenään ristikkäisiä.
Poliittisella agendalla sukupuolten välinen tasa-arvo käsitetään edelleen miehen ja naisen väliseksi tasa-arvoksi ja feminismi arvottuu siinä puheessa naisasiaksi – puhutaan naisen eurosta tai naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kolmannen aallon feminismin myötä ”transinklusiivisuus” ja vakiintuneen sukupuolieron kyseenalaistaminen ovat kuitenkin johtamassa siihen, että virallinen tasa-arvopolitiikka on vähitellen käymässä vanhanaikaiseksi ja vain karkeasti todellisuutta vastaavaksi…
Minusta olisi suotavaa, että sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhuttaessa huomioitaisiin lähihistorian kehityksen ohella myös kehityksen kulkusuunta – miesten ja naisten välisestä palkkaerosta puhuttaessa pitäisi siis ujuttaa keskusteluun mukaan muunsukupuolisten työmarkkinakokemuksia jne,,,
Voima-lehden artikkeli kannattaa ottaa haasteena – Pride-tapahtumien kaupallistuminen toki kuvaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen normalisoitumista osaksi monimuotoista yhteiskuntaa (ainakin kaupallisina toimijoina), mutta sen mukavan fiilistelyn ei silti tulisi peittää alleen arjessa tapahtuvaa syrjintää…
Ilmoita asiaton viesti
Minä kannatan ihmisten yhdenvertaisuutta, en sukupuolittuneen nimen alla olevaa ideologiaa.
Kaupallisuus, karnevaali, bileet ja fiilistely on jostain syystä asetettu (Voima-lehden kirjoituksessa) vastapooliksi poliittisuudelle ja kantaaottavuudelle. Minusta ne eivät ole millään tavalla toisiaan poissulkevia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on sitten erilainen tulokulma samoihin asioihin ja erilaiset keinot toteuttaa yhtenevät tavoitteet (itse koen feminismin vielä tässäkin ajassa tarpeelliseksi vipuvoimaksi kaventamaan sukupuolten välisiä vinoutuneita valtapositioita) – toisaalta itselleni ei myöskään ole ongelma edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista ”neutraalisti” ihmis- ja perusoikeuskysymyksinä, koska näihin oikeuksiin liittyvä työ vaatii laajapohjaista konsensusta tavoitteista eikä synnynnäiset identiteettipiirteet muutenkaan ole millään tavoin ideologiseen maailmankatsomukseen sidottuja (homous ei siis ole usein esitetyistä väitteistä huolimatta mitenkän leimallisesti ”punavihervasemmistolaista kulttuuri-marxilaisuutta”, vaan silmien väriin verrannollista yksilöllistä ja biologista vaihtelua jne…).
Ilmoita asiaton viesti
Arvostan sitä, että voit edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista ”neutraalisti”. Itsestäni on enemmän kuin hienoa, kun feministeiksi tunnustautuvat, vihreiden, vasemmistoliiton tai komministien riveihin itsensä asettavat osallistuvat pride-tapahtumiin, järjestävät sellaisia tai edistävät muissa yhteyksissä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa. Se on minusta ihan yhtä hienoa kuin jos RKP:n, SDP:n, Kokoomuksen, Keskustan, Perussuomalaisten, Sinisten KD:n tai jonkun muun puolueen riveihin asettautuvat tekevät vastaavaa ja sitoutuvat hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvien yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Voin kyllä myöntää, että konservatiivisempien voimien mukaanlähtö prideihin ja vastaavaan ilahduttaa minua enemmän, mutta vain siksi, että se on merkki myönteisestä muutoksesta. Se samalla myös jouduttaa muutosta, koska keskustelu konservatiivisemmissa ympyröissä lisääntyy. Tuota kehitystä en haluaisi hidastaa turhilla töyssyillä, joita syntyy, jos hlbtiq+ -aktiivisuutta linnoitetaan katsomuksen X nautinta-alueeksi – ja vievät katsomusten U, V, Y ja Z tukijoilta halua lähteä mukaan katsomuksen X päsmäröimään puuhasteluun
Yhdenvertaisuuden edistämisessä feminismin vipuvarsi muuttuu helposti kaksiteräiseksi miekaksi, kun hlbtiq+ -vähemmistöt kaapataan oman politiikan välineeksi – jo vaikkapa ihan siitä lähtien, että priden infopiste valjastetaan feministisen puolueen värväystoimistoksi.
Jos priden puitteet ovat kovin tiettyyn suuntaan värittyneet, niin osa muuten ehkä osallistumishaluisista kääntyy kannoillaan. Tietysti em. ryhmään kuuluvat vain hurlumheitä kaipaavat jäävät ilman haluamaansa. Se ei minua sinänsä sureta. Mutta kun prideen osallistuvien runsaslukuisuudesta syntyvä vipuvarsi käy lyhyemmäksi, se on suoraan pois esimerkiksi paineelta viedä translain uudistusta eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kappas… olivat saaneet Voiman verkkosivuilla julkaistua kommenttini jossain vaiheessa tätä päivää.
Ilmoita asiaton viesti