*

smo

Kyytiä cis-miehille!

Yksinkertaistetusti: sukupuolivähemmistöihin kuuluva yksilö ei mahdu kaksijakoiseen "on nainen ja mies" -asetelmaan. Transsukupuolisen henkilön kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa sitä biologista ja sosiaalista sukupuolta, johon hänet on syntymän yhteydessä määritelty. Intersukupuolisen mies- tai naissukupuolta ei ole mahdollista määrittää hänen sukuelintensä ulkonäön perusteella, ja asia sivuaa myös sukupuolikromosomiston XX- tai XY-vaihtoehtoja sekä siitä poikkeavia vaihtoehtoja. Muunsukupuolisen tai ei-binäärisen (engl. non-binary) henkilön sukupuoli-identiteetti ei muuten ole osa kaksijakoista sukupuolijärjestelmää.

Cissukupuoliset taas kokevat sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässään määriteltyä sukupuolta - nainen tai mies.

Jälleen yksinkertaistetusti: seksuaalivähemmistöihin kuuluvat yksilöt eivät mahdu kaksijakoisen sukupuolikäsityksen pohjalta syntyneeseen ajatukseen "pariutuu vastakkaista sukupuolta olevan kanssa".

Yksilön seksuaalinen suuntautuneisuus (homoseksuaalisuus/lesbisyys, biseksuaalisuus, panseksuaalisuus, heteroseksuaalisus) ei kuitenkaan ole riippuvuussuhteessa tämän mahdolliseen cissukupuolisuuteen tai sukupuolivähemmistöihin kuulumiseen. Ei myöskään seksuaalienergian (libidon) voimakkuutensa (aseksuaalisuus, seksuaalisuus) suhteen.

Yhdenvertaisuus on tärkeää

Tähän väliin totean: 1) kannatan, että translaki uudistetaan sellaiseksi, että yksilöllä on lähtökohtainen oikeus määritellä oma juridinen sukupuoli, eikä juridisen sukupuoen korjaamisen edellytyksenä pidä olla steriliteetti, 2) äitiyslaki-kansalaisaloite on vietävä maaliin, 3) kannatan peruskoulujen opetussuunnitelmaan tuotua kokonaisvaltaista sukupuolisuuden ja perhemallien moninaisuuden esilläpitoa kaikessa kouluopetuksessa, 4) kannatan naisille ja miehille yhtäläisiä oikeuksia/velvollisuuksia ja 5) ylipäätään kannatan kaikkia toimia, jotka syrjinnän ja perusteettomien rajoitusten poistamisen näkökulmasta antavat ihmisille lisää tilaa elää täysipainoista elämää sellaisena kuin on.

...ja sitten tavallaan asiaani:

Ymmärtääkseni ristiveto ja vastakkainasettelu eri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin (jäljempänä myös hlbtiq+) kuuluvien välillä ei ole uusi asia. Vastapareina näyttäytyvät vaihtelevasti esimerkiksi nainen-mies ja cis-trans. Tällaisen vastakkainasettelu ei tietenkään ole hyvästä asioiden edistämisen kannalta.

Ja edistettäväähän on näin avioliittolain uudistuksen jälkeenkin. Juuri nyt uuden translain ja kansalaisaloitteena edistetyn äitiyslain säätäminen ovat Suomessa ajankohtaisimmat lainsäädäntöä koskevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvät hankkeet. Ja enemmän/vähemmän ikuisuusasia ovat tietysti asenteet.

Mainitsemani vastakkainasettelun lisäksi hankaluuksia asioiden yksituumaiseen edistämiseen aiheuttaa toisinaan esiintyvä halu tehdä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman edistämisestä työkalu omien aiheeseen liittymättömien aatteellisten ihanteiden levittämiselle.

Kaiken pahan alku cismies?

Viime aikoina ovat voimistuneet puheenvuorot, joissa cissukupuolisiksi miehiksi oletetuilta haluttaisiin suorastaan riistää puheoikeus seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja niiden moninaisuuteen liittyvässä keskustelussa. Onko cismieheksi oletetulla tilaa esittää näkemyksiään seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä?

Vaikenemista vaaditaan varsinkin heteromieheltä erityisesti silloin, jos esittämänsä näkökulma millään tavalla kyseenalaistaa käsitystä siitä, että cismies olisi kaikessa etuoikeutetussa asemassa ja muut tavalla tai toisella alistetussa asemassa. Esitetään, että cissukupuoliset miehet olisivat vailla kokemusta sukupuolisuuteen liittyvästä syrjinnästä ja sorrosta - ja siksi vajaavaltaisia käsittelemään koko aihepiiriä. Tämän sortojärjestelmän huipulla kerrotaan olevan heterot cismiehet ja etenkin hlbti-aihpiiriä käsiteltäessä tukevasti kintereillään homot cismiehet. Naiseutensa kautta sekä heterot cisnaiset että lesbot cisnaiset näyttävät olevan oikeutettuja cismiehiä laajempaan puheoikeuteen.

Merkittävä puheoikeuden suuruutta säätelevä yksityiskohta näyttäisi olevan myös henkilön (tunnettu tai oletettu) aatetausta. Esimerkiksi ns. “punavihreys” sekä “feminismi” ja alleviivaava niiden kannattajaksi tunnustautuminen ovat puheoikeutta ratkaisevasti lisääviä avaimia.

Etenkin sosiaalisessa mediassa sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen (ja niiden moninaisuuteen) liittyvässä keskustelussa asenne cis-miehuutta (seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta) kohtaan näyttäytyy välillä aika aggressiivisena. Kyseiseen ryhmään kuuluvaksi katsottuja samalla vähättellään ja esitetyt näkökulmat suoranaisesti ohitetaan, koska: cis ja mies.

Keskimäärin cis-homomiehillä ehkä menee monilla elämänalueilla paremmin kuin cis-lesboilla, puhumattakaan transsukupuolisista tai intersukupuolisista henkilöistä. Tällaisessa "cis-miehet vs. muut" -tyyppisen korttitalon rakentelussa unohtuu kuitenkin se, että myös cis-miehet ovat yksilöitä, eivät keskiarvoja.

Kyllä cismiehuuteenkin (seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta) liittyy kaikenlaisia haasteita.

Sanamanipulaatio työkaluna

Viime vuosina yhä useammin pyrkimystä kaikkien ihmisten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on työnnetty feminismiksi nimetyn ideologian alle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ei tietenkään ole mitään väärää, mutta naisten asemaa laajemman yhdenvertaisuuteen pyrkivän filosofian kytkeminen nimitykseltään sukupuolittuneen “ismin” alle haiskahtaa sanamanipulaatiolta. Mainitulla ideologialla on selvästi sukupuolittunut historia.

Eikö olisi asiallisempaa puhua “egalitarismista” tai “ekvalismista”? Tai jotenkin muuten nimenomaan yhdenvertaisuuteen viitaten.

Itse voin julistautua ja julistaudunkin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannattajaksi. Yhtäläisesti vanhojen, nuorten, keski-ikäisten, miesten, naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja -enemmistöjen sekä muidenkin henkilöön liittyvien ominaisuuksien perusteella lokeroitujen. Sen sijaan en suostu tunnustautumaan feministiksi.

Priden ja sateenkaarilipun valjastaminen omien agendojen työkaluksi

Kun asioita tarkastellaan tiukemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien näkökulmasta, on vastakkainasettelun luomista ja lietsomista myös priden ja sateenkaarilipun riistäminen omien hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömien agendojen työkaluksi.

Kas näin se käy: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat olleet ajankohtainen aihe jo hyvän aikaa, ja yhteiskunnassa asenne näitä vähemmistöjä kohtaan on muuttunut myönteisemmäksi. Esimerkiksi pride-tapahtumat kiinnostavat sekä hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvia että näihin vähemmistöihin kuulumattomia yhdenvertaisuutta tukevia. Tämä porukka on nykyään houkuttavan suuri yleisö (myös hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömien) omien ihanteiden markkinoimiselle.

Tällainen toiminta ei lopulta poikkea siitä, että sateenkaarilippua heiluttaen pridea on pyritty tekemään ns. maahanmuuttokriittisten voimien työkaluksi. Silloin verukkeena on ajatus jonkin kulttuurin tai uskonnon olemisesta itsessään uhka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemalle. Jos hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömiä ryhmäkuntaisuuksia ruvetaan itsekin liimailemaan priden kylkeen ja sateenkaarilippuun, niin millä argumenteilla voi enää perustella huolta siitä, että sateenkaarilippua ja pridea pyritään käyttämään vaikkapa "maahanmuuttokriittisten" ihanteiden työkaluina?

Priden alistaminen kaikenlaisille hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömille ryhmäkuntaisille ihanteille ja aatteille on hajottavaa ja vastakkainasetteluja lietsovaa. Kun prideen ei kytketä hlbtiq+ -aihepiiriin liittymättömiä ihanteita, vähennetään samalla eri ryhmien välistä hankausta.

Ryhmäkuntaisuuksien välttäminen edesauttaa tekemään pride-tapahtumista ja muusta hlbtiq+ vähemmistöjen asemaa edistävästä toiminnasta sellaista, että mahdollisimman suuri osa hlbtiq+ -vähemmistöstä tukijoineen voi olla täysin palkein mukana.

Kaikenlainen hlbtiq+ -vähemmistöihin liittymättömien aiheiden liimailu prideen ja sateenkaarilippuun puolestaan heikentää mahdollisuuksia lisätä esimerkiksi transsukupuolisten ja muiden sukupuolivähemmistöihin (ja toki myös seksuaalivähemmistöihin) kuuluvien hyväksyntää yhteiskunnassa. Lisäksi suoranaisesti hlbtiq+ vähemmistöjä koskemattomien intressien liittäminen karkottaa osan hlbtiq+ -vähemmistöihin kuuluvistakin pois jouduttamasta asioiden edistämistä - ja tällainen joukkovoiman heikentyminen vie mahdollisuuksia edistää esimerkiksi translain uudistamista.

Soisin, että pride-tapahtumissa agendalla olisivat hlbtiq+ -vähemmistöjen yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset. Iloittaisiin asioiden etenemisestä ja nostettaisiin (näkyvästi mutta myönteisessä hengessä) esiin niitä hlbtiq+ -vähemmistöjä koskettavia asioita, jotka vaativat korjaamista.

Vielä jotain luettavaa:

Keskustelu: Huutelua kuplista vs. pyrkimys vuoropuheluun ( http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=15132 )

Keskustelu: Huutelua kuplista vs. pyrkimys vuoropuheluun ( http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=15156 )

Kasvisruoka-pride? ( http://ranneliike.net/teema/kasvisruoka-pride?aid=12537 )

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen
Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren

On missä on.

Omasta mielestäni hlbtiq+ kattaa kaiken.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Sen q-kirjaimen voisi jättää pois, koska queer ei ole identiteetti vaan pikemminkin epäidentiteettipositio.

”It was a strategy, not an identity. Put differently, the message of queer activism was that politics could be queer, but folk could not” (Morland and Willox, 2005).

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #3

Kyllä queer voi olla sellaiseksi itsensä mieltävälle myös identiteetti. Queer ei ole sama asia kuin vaikkapa sukupuolettomuus ja muunsukupuolisuus. Queer voi olla myös vaikkapa kaikki sukupuolet yhtä aikaa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Omasta mielestäni hlbtiq+ kattaa kaiken."

Joku voi loukkaantua tuollaisesta ulossulkemisesta.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #7

Silti niitä kirjaimia vaan lyhenteeseen lisäillään.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Viime vuosina yhä useammin pyrkimystä kaikkien ihmisten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on työnnetty feminismiksi nimetyn ideologian alle. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ei tietenkään ole mitään väärää, mutta naisten asemaa laajemman yhdenvertaisuuteen pyrkivän filosofian kytkeminen nimitykseltään sukupuolittuneen 'ismin' alle haiskahtaa sanamanipulaatiolta. Mainitulla ideologialla on selvästi sukupuolittunut historia."

Totta kai sanoilla on historiansa, feminismin tapauksessa myös erittäin sukupuolittunut. Sitäkin voi miettiä, minkälaisen vaikutelman antaa, jos tuntee tarvetta sanoutua irti tästä historiasta.

Netin uumenista löytyi hyvä vertaus feminismi-sanan vieroksumisesta. Amerikkalaista jalkapalloa sanotaan amerikkalaiseksi jalkapalloksi, vaikka 1) sitä pelataan muuallakin kuin Amerikassa, ja Amerikassa pelataan muutakin 2) pelivälinettä enimmäkseen kanniskellaan eikä potkita jaloilla 3) peliväline ei ole pallo.

Jos joku kertoisi pitävänsä kovasti amerikkalaisesta jalkapallosta mutta boikotoivansa lajia siihen saakka, että sen nimi muutetaan universaaliksi soikulankanniskeluksi, niin häntä pidettäisiin outona nipottajana. Mulle on jäänyt epäselväksi, miksi feminismi-termin kritisoijat odottavat suurempaa ymmärtämystä.

Käyttäjän samimollgren kuva
Sami Mollgren

Jos halutaan yhdenvertaisuutta kannattavalle aattelle täsmällinen ja yksiselitteinen nimi, niin eikö “egalitarismi” tai “ekvalismi” olisi aivan mahdottoman hyvä vaihtoehto, verrattomasti "feminismiä" parempi?

Tuohon amerikkalaista jalkapalloa ja feminismiä koskevaan vertaukseen annan oman "hyvän" panokseni: Minulle on sama, mitä lajia ja missä joukkueessa pelaavat, kunhan pelaajat näyttävät silmissäni hyviltä. Yhdenvertaisuutta kannatan ja pyrin edistämään riippumatta siitä, kutsuvatko jotkut omaa touhuaan feminismiksi tai eivät.

Itse en kuitenkaan halua tulla sotketuksi (nimeltään ja taustaltaan) sukupuolittuneeseen "ismiin". Kannatan kaikkien yhdenvertaisuutta ja sukupuolittuneiden rakenteiden hajottamista.

Toimituksen poiminnat